Häät. Minun osaltani kaikki on melkolailla valmista. Enää puuttuu pitsipuserosta yksi kuminauha ja satiininauha sen peittämiseksi. Tai siis satiininauhakin on jo olemassa, kaksi pistoa kiinni ja olen valmis.
RSVP oli ja meni tällä viikolla, minun puolelta yhteen kutsukorttiin ei ole vastattu kahden vieraan osalta, miehen puolelta seitsemän lähetetyn kutsukortin 13 vierasta ovat pitäneet hiljaiseloa. Kutsuttuja yhteensä 51. Yöpaikkatarpeet pyydettiin ilmoittamaan ilmoittautumisen yhteydessä. Kukaan ei ilmoittanut. Kysyttäessä yöpaikkaa tarvitsi 4, kaksi vastasivat kertovansa myöhemmin, mikäli tarve ilmenee. Tämä ehkä vähän kiristää tällä hetkellä.
Mies ei ole vieläkään tehnyt elettäkään sen eteen, että vuokraisi tai ostaisi puvun. Vuokrata haluaisi smokin, saketin tai muun vastaavan juhlallisen ja persoonallisen puvun, mutta hinnan nähtyään ajatteli hommata räätälöidyn puvun. Ei elettäkään minkään eteen ja aikaa neljä viikkoa. Tästä en ota stressiä, olen luvannut että saa tulla vaikka verkkareissa jos siltä tuntuu ja kun se on luvattu siinä on aina toteutumisen riski. Olen edelleen sitä mieltä, että se ei meidän rakkauttamme muuta.
Polttarit. Ne olivat. Erinnäisistä syistä en niistä tänne kerro mitään. Vaikka blogia aloittaessani mietin, että aion ruotia kaikki häihin liittyvät asiat brutaalin rehellisesti, niin nämä jätän siitä ulkopuolelle. Sanotaan nyt vain, että osasta ohjelmaa pidin, osasta en, polttarit eivät näyttäneet minulta ja aiheutin järjestäjille kovasti mielipahaa. Tämän seurauksena kielsin kaikki yllätysohjelmanumerot häistä.
Budjettia en ole laskenut enää hetkeen. Se repesi viimeistään siinä vaiheessa, kun tajusin, että 12 pöytäliinaa ei todellakaan riitä, sillä vaikka kaksi pöytäliinaa riittäisi peittämään kolme pöytää ei siitä ole juuri hyötyä kun pöytäjärjestyksessä on vain kahden pöydän liittoja. Kahteen pöytään on pakko laittaa kaksi liinaa. Eli yksi pöytäliina per neljä ihmistä. Mitä tuhlausta!
Alan pikkuhiljaa vakuuttua siitä, että se pelkkä maistraatti olisi riittänyt oikein hyvin. Jatkossa jos joku sanoo minulle, että haluaa kyllä pitää juhlat mutta ei ehdi niitä järjestää, jää juhlat vain tyynen viileästi pitämättä. Varsinkin jos tämä joku, joka haluaa pitää juhlat, on loppujen lopuksi se sama ihminen, joka ei viihdy oikeastaan minkäänlaisissa juhlissa. Luojan kiitos kukaan ei ole vielä alkanut urputtaa asioista, joita häissä pitää olla!
Höh! On se kummallista, ettei niihin kutsuihin voida vastata :o Me saatiin ihme ja kumma kaikilta ajoissa vastaukset, myös estyneitä, vaikka osa ilmoittikin esteestä meidän vanhemmille (vaikka kutsuissa oli vain meidän nimet ja numerot...).
VastaaPoistaJa mulla oli aikalailla samanlaiset fiilikset polttareista - se on yksi syy siihen, miksi lykkäsin niistä kirjoittamisen häiden jälkeen. Mietin myös, että jättäisin kokonaan kirjoittamatta, mutta toisaalta uskon, että kirjoittaminen voisi selkeyttää omia, ristiriitaisia ajatuksia, ja auttaa muita parempien polttareitten järjestämisessä. Polttarini olivat kyllä ihan kivat, mutta eivät lainkaan näköiseni enkä pitänyt kaikista ohjelmanumeroista.
Toivottavasti loput hääjärjestyt menevät sujuvasti ja häiden jälkeen on ainakin sellainen fiilis, että kannatti!