Sormukset

Mun sormusasiat oli mukamas mietittynä viime keväänä, kun selasin nettiä ja törmäsin Anette Tillanderiin. Tillanderin piparkakkureunainen Ane my rae sopisi täydellisesti Kohinoorin Laurelini viereen!

Mutta. Kuinkas sitten kävikään? Puoliso sanoi, että haluaakin yhtenevät vihkisormukset. Sellaisen sormusparin, että heti ne nähdessään kaikki tietävät niiden kuuluvan yhteen. Puoliso keksi tämän vasta sen jälkeen, kun Laurel oli jo ostettu.

Noh, ei siinä mitään. Puolisolla oli muitakin vaateita omasta sormuksestaan. Sen piti olla vähintään 6 mm leveä, sen piti olla muotoilultaan maskuliininen ja rosoinen sekä erottua selkeästi muista sormuksista (blanko tai "pelkkä matta" ei siis tullut kuuloonkaan), materiaalin pitää kestää kaikki harrastukset maakuntajoukoista aselajien kautta neulomiseen, profiilin piti olla niin matala että sormus ei kovassa menossa haittaa tekemistä ja sen piti olla yhteensopiva mun sormuksen kanssa.

Noh, sitten taas mun vaateet. Koska Laurel on jo itsessään kohtalaisen leveä, sen viereen sopi mun mielestä vain kapea sormus. Saman levyisen kanssa sormuspari olisi ollut liian leveä mun nakkisormissani ja vain vähän kapeampi näytti mun mielestä pöllöltä. Laurel on myös tosi kapea ollakseen leveä sormus, joten sen rinnalla hyvältä näytti maksimissaan 2,2 mm leveät sormukset. Koska Laurel on herkkä ja naisellinen ei sen viereen sovi mikään kovin kova ja rosoinen, vaan mieluummin jatkoin femiinillä linjalla. Laurelin profiili on myös huomattavan matala, vain vähän reilun yhden millimetrin. Koneellisesti valmistetuilla sormuksilla tämä on melko yleistä, mutta vihkin seppä tekisi käsityönä. Oletteko ikinä koittaneet työstää 1 x 2 mm mitoiltaan olevaa kultarenkulaa? Jep, en minäkään.

Mutta. Kuinkas sitten kävikään? Tutustuin kesän reissuillani seppään nimeltä Eero Hanhikoski. Laitoimme hänelle viestiä vaateistamme ja hän piirsi meille mallit. Minun sormukseni oli minulle täydellinen jo ensimmäisessä minulle näytetyssä luonnoksessa, puolison sormus haki muotoa muutaman luonnoksen verran.  Vastoin kaikkia odotuksia Eero osasi tehdä meille molemmille speksien mukaiset sormukset, joista me molemmat pidämme ja jotka näyttävät parilta!

Saimme siis pistekuvioiset sormukset, omani leveys on 2 mm ja profiili 1,6 mm, joka BTW sopii täydellisesti Kohinoorin ohuemman sormuksen viereen! Eroa ei juuri huomaa sormuksen ollessa kädessä. Puolison sormus on 6 mm leveä ja profiili hivenen enemmän, en muista ulkoa mutta 2-3 mm luokkaa taitaa olla. Halvemmalla olisi varmasti päässyt, jos olisi ostanut ne perusrinkulat kaupasta, mutta se olisi ollut meille kompromissi ja silloin kumpikaan ei olisi ollut loppujen lopuksi sormukseensa tyytyväinen.

Ja ne sopisivat yhteen!